UMO Helsinki Jazz Orchestraa hallinnoivan UMO-säätiön vuosikertomus 2020 on valmistunut. Selaile vuosikertomusta täällä.
Koronapandemian vaikutukset UMO Helsinki Jazz Orchestran toimintaan olivat huomattavat, mutta eivät pelkästään negatiiviset. Vuosi ei ollut helppo: konsertteja jouduttiin perumaan ja siirtämään tulevaisuuteen, osa jopa useaan kertaan. Koronakriisi kuitenkin mahdollisti vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamisen ja kehittämisen.
Livekonsertit ja niiden kävijämäärä putosivat kolmannekseen ns. normaalivuoden lukemista. Livekonserteissa kävi 10 828 kuulijaa, minkä lisäksi verkkokonsertit tavoittivat saman verran: 10 722 kuulijaa.
UMO otti digiloikan ja toteutti suuren määrän muuta, pääosin digitaalista toimintaa, kuten verkkokonsertteja, tallenteita ja muuta verkkosisältöä ja näkyi entistä laajemmin useissa eri kanavissa. Digisisällöt saivat yli 360 000 kuulijaa.
UMO-säätiö teki positiivisen tuloksen neljättä vuotta peräkkäin.
ORGANISAATIO. UMO Helsinki Jazz Orchestra on big band, jonka vakiomuotoinen kokoonpano on 16 muusikkoa. Vuoden 2020 lopussa orkesterissa oli 12,5 vakituista kuukausipalkkaista muusikkoa. Loput 3,5 tointa täytettiin eri pituisilla määräaikaisilla sopimuksilla tai produktiokohtaisilla kiinnityksillä. UMO-säätiö työllistää vuosittain merkittävän määrän projektikohtaisia muusikoita, solisteja, sovittajia ja säveltäjiä: vuonna 2020 yhteistyötä tehtiin yhteensä 65 musiikin ammattilaisen kanssa. Orkesterin ja freelancereiden lisäksi UMO-säätiö työllistää 4 henkilöä, jotka vastaavat hallinnosta, konserttituotannosta ja markkinointiviestinnästä. Vuosi oli orkesterin taiteellisena johtajana ja pääkapellimestarina työskentelevän Ed Partykan ensimmäinen kokonainen toimintavuosi.
RAHOITUS JA TALOUS. UMO-säätiö saa rahoituksensa omistajaltaan Helsingin kaupungilta (52 %) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (38 %). Omarahoitusaste (10 %) koostuu mm. tilaus- ja festivaaliesiintymisistä ja lipunmyyntituotoista. Omarahoituksen astetta voidaan pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena, sillä lipunmyynti ja tilausesiintymisten myynti olivat pandemian takia käytännössä täysin pysähdyksissä 9,5 kuukauden ajan. UMO-säätiö on tyypillinen palveluorganisaatio, jonka henkilöstökulut ovat yli kaksi kolmasosaa (69 %) toiminnan kokonaiskuluista. UMO-säätiö pääsi koronatilanteesta huolimatta taloudelliseen tavoitteeseen ja teki positiivisen tuloksen neljättä vuotta peräkkäin. Vuoden 2020 tulos oli 13 872 euroa.
UMO OTTI DIGILOIKAN. Koronarajoitukset iskivät UMO Helsinki Jazz Orchestran toimintaan keväällä 2020 isosti. Kun yleisötilaisuudet olivat joko täysin kiellettyjä tai yleisömäärältään rajattuja, eikä 16-henkinen bid band voinut pahimmillaan kokoontua ollenkaan yhteen, oli toimintaa muokattava nopeasti. UMO kehitti tiloihinsa äänitys- ja musiikkistudion ja toteutti oman mobiilisovelluksen verkkokonserttien tuottamista ja jakelua varten. Oma ”apsi” lanseerattiin lokakuussa ja sen ensimmäiset striimikonsertit toteutettiin marraskuussa. Digitaalista musiikkisisältöä toteutettiin enemmän kuin koskaan. UMOssa uskotaan, että digitaalinen toiminta muodostuu pysyväksi osaksi orkesterin toimintaa myös koronakriisin jälkeen.
KONSERTTIEN JA KÄVIJÖIDEN MÄÄRÄ PUTOSI KOLMANNEKSEEN. Livekonsertit ja niiden kävijämäärä putosivat kolmannekseen ns. normaalivuoden lukemista. UMO Helsinki Jazz Orchestra järjesti toimintavuoden aikana 40 live-tapahtumaa (vuonna 2019: 112), joiden kävijämäärä 10 828 (vuonna 2019: 32 907) oli linjassa pudonneeseen tapahtumamäärään. Livetoiminnan lisäksi UMO toteutti suuren määrän muuta, pääosin digitaalista toimintaa, kuten verkkokonsertteja, tallenteita ja muuta verkkosisältöä ja näkyi entistä laajemmin useissa eri kanavissa. Verkkokonsertteja tehtiin 13 ja niillä tavoitettiin 10 722 kuulijaa. Verkkokonserttien ohella tehdyt muut digisisällöt ja radiolähetykset saivat yhteensä 361 295 kuulijaa.
SAAVUTETTAVUUS TÄRKEÄÄ. UMO Helsinki Jazz Orchestra konsertoi pääosin kotikaupungissaan ja tuottaa monipuolista kulttuurisisältöä eri kaupunginosissa ja eri kohderyhmille, huomioiden kaupungin kulttuuristrategian mukaisesti alueellisen ulottuvuuden, tukialueet ja monimuotoisuuden. UMOn asema myös valtakunnallisesti merkittävänä, ainoana valtionosuutta (VOS) saavana jazz-orkesterina on tärkeä. Vuonna 2020 konsertit jakautuivat vakiintuneen suhteen mukaisesti: 68 % toiminnasta tapahtui Helsingissä ja 32 % sen ulkopuolella. Kävijämäärät jakautuivat samassa suhteessa. Saavutettavuutta paransi digiloikka ja painopisteen siirtyminen verkkokonsertteihin ja muihin digitaalisiin, verkossa tapahtuviin musiikkisisältöihin, jotka ovat helposti saavutettavissa ympäri maan ja maailman.
UUTTA MUSIIKKIA. Yksi UMOn taiteellisen toiminnan peruspilareista on uusi musiikki. Orkesteri on julkaissut 45 vuoden aikana yli 60 albumia ja sen nuotistossa on yli 3000 teosta. Orkesterin yleisöä hemmoteltiin toimintavuoden aikana uudella musiikilla: 35 kantaesityksellä ja 25 uudella sovituksella. Lisäksi julkaistiin albumi Music of Haarla, Heinilä, Kasurinen & Rönkä, joka sai kiitettävät arviot niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin jazzmediassa.
ASIAKAS KESKIÖSSÄ. Yksi UMO Helsinki Jazz Orchestran toimintaa ohjaavista tekijöistä on asiakaskeskeisyys. Sitä mitataan vuosittain asiakastutkimuksella, jonka tärkeimpiä mittareita ovat asiakastyytyväisyys ja suositteluindeksi. UMO Helsingin asiakastyytyväisyys on erinomaista tasoa: 4,3 (asteikolla 1–5). Myös suositteluindeksi on korkea: 91 % asiakkaista suosittelisi konsertteja muille.
YLEISÖTYÖ. Yleisötyö eli osallistava taiteellinen toiminta vietiin ensimmäistä kertaa digitaalisiin ulottuvuuksiin, vakiintuneita toimintatapoja unohtamatta. UMOn yleisötyö tavoitti livenä 6000 henkilöä ja verkossa 6000 henkilöä. Yleisötyössään UMO noudattaa Helsingin kaupungin kulttuuristrategian mukaisia arvoja: helsinkiläisten elämänlaadun ja toimintakykyisyyden parantaminen, yhteisöllisyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, monikulttuurisen kaupungin kehitys ja kulttuurinen moninaisuus. Yleisötyön tavoitteena on lisätä toiminnan saavutettavuutta, madaltaa kynnystä konsertteihin osallistumiselle sekä tavoittaa uutta yleisöä. UMO Helsingin yleisötyö kohdistuu pääosin neljälle kohderyhmälle: lapset ja nuoret, opiskelijat, seniorit ja erityisryhmät. Tärkeimpiä yleisötyön muotoja olivat valtakunnalliseen Taidetestaajat-hankkeeseen osallistuminen, kasiluokkalaisten Musatehdas, online-mestarikurssit sävellysopiskelijoille, laitosvierailut, syrjäytymistä ehkäisevä toiminta sekä erilaiset poikkeusajan kulttuurisisällöt eri kohderyhmille.
KATSAUS TULEVAAN. Koronatilanne vaikeuttaa koko toimialan tulevaisuuden ennustamista. Samalla se muuttanee koko alan toimintatapoja. Varmaa on, että jatkossa myös kulttuurialalla korostuvat yhteistyö sekä diversiteettiin ja ympäristökysymyksiin liittyvät asiat. UMO pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että vastaisuudessa orkesterissa nähdään enemmän diversiteettiä myös taiteellisesti vastuullisissa tehtävissä. UMO-säätiö on sitoutunut Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaan ja teettää hiilijalanjälkilaskennan ja hiilineutraali-tiekartan, joiden perusteella toimintaa kehitetään hiilineutraaliksi erilaisten päästövähennysten ja kompensoinnin avulla. Uuden taiteellisen johtajan Ed Partykan aloitettua työnsä on UMOn kansainvälinen toiminta piristynyt. Se on fokuksessa myös tulevaisuudessa. Kansainvälistymistä tukee myös digiloikan tuomat mahdollisuudet: aiemmin lähes saavuttamattomissa olevat yleisöt voivat nyt seurata konsertteja missä päin maailmaa tahansa.
Selaile vuosikertomusta // Englanninkielinen tiivistelmä // Ruotsinkielinen tiivistelmä