13.11.2019
19:00
Liput Lippupisteestä palvelumaksuineen:
Normaalihinta 20 €
Eläkeläiset 15 €
S-Etukortilla 15 €
Opiskelijat, lapset, varusmiehet 10 €

Konsertin pituus 2 tuntia, sis. väliajan. Huom. klo 18:15 pidetään kahviossa Enemmän irti esityksestä -keskustelutilaisuus, jossa kapellimestari kertoo esityksen taustoista.

UMO Helsinki plays Dizzy Gillespie

Kapellimestarina Mikko Hassinen

 

Ke 13.11.2019 klo 19.00 // Kanneltalo, Helsinki


13.11.2019
19:00
Liput Lippupisteestä palvelumaksuineen:
Normaalihinta 20 €
Eläkeläiset 15 €
S-Etukortilla 15 €
Opiskelijat, lapset, varusmiehet 10 €

Konsertin pituus 2 tuntia, sis. väliajan. Huom. klo 18:15 pidetään kahviossa Enemmän irti esityksestä -keskustelutilaisuus, jossa kapellimestari kertoo esityksen taustoista.

Konsertin tiedot

UMO Helsinki Jazz Orchestra kunnioittaa Dizzy Gillespien (1917–1993) valtavaa musiikillista perintöä konsertissa, jossa kuullaan kattava läpileikkaus virtuoositrumpetistin kuuluisimpia sävellyksiä ja hänelle tärkeitä jazzstandardeja. Kanneltalon iltakonsertin solisteina nähdään UMO Helsingin trumpettisektion soittajia, kapellimestarina toimii Mikko Hassinen.

Dizzy Gillespie vieraili UMOn solistina Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 1982. Onnistuneen konsertin kruunasivat kehut, jotka Gillespie lausui lehdistötilaisuudessa: ”Tämä on paras orkesteri, jota olen vuosikausiin johtanut.”

John Birks ”Dizzy” Gillespietä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista jazztrumpetisteista, jolla oli myös varsin merkittävä rooli modernin jazzin ja bebopin synnyssä yhdessä aikalaistensa Charlie Parkerin, Miles Davisin ja John Coltranen  kanssa. Dizzy Gillespie tunnetaan virtuoosimaisen trumpetinsoiton lisäksi myös taitavana big band -säveltäjänä ja -sovittajana. Hänen kappaleensa Night in Tunisia, Manteca ja Salt Peanuts ovat tuttuja jazzin ystäville.

1930-luku oli swingjazzin kulta-aikaa. Big bandit solisteineen olivat oman aikansa poptähtiä ja big band -swing oli tanssittavaa ja viihdyttävää. 1940-luvulla Pohjois-Amerikan itärannikon muusikot halusivat jazzin olevan jotain muuta: he halusivat tehdä musiikkia, joka olisi taiteellisesti kunnianhimoista soitannollisesti ja sävellyksellisesti. He alkoivat luoda musiikkia, joka ei enää vastannut suuren yleisön toiveita tanssittavuudellaan tai viihteellisyydellään. Uusi musiikki, bebop, oli nopeatempoista ja ekspressiivistä. Se laittoi soittajien kyvyt koetukselle ja nosti jazzfanien tietoisuuteen uusia nimiä. Gillespien pienyhtyelevytykset Charlie Parkerin kanssa muodostavat modernin jazzin perustan ja ovat olleet inspiraationa ja esimerkkinä kaikille tuleville jazzin taiteilijasukupolville.

Konsertin pituus 2 tuntia, sis. väliajan.

Huom. 45 minuuttia ennen konserttia pidetään Kanneltalon kahviossa Enemmän irti esityksestä -keskustelutilaisuus, jossa kapellimestari Mikko Hassinen kertoo esityksen taustoista.

Kuva: UMO Helsingin trumpetisti Tero Saarti, kuvaaja Maarit Kytöharju