Sivuston navigointi

Hyppää sivun sisältöön

Kirmo Lintinen

Ennen kuin säveltäjä Kirmo Lintisen (s. 1967) nimi oli kaikkien huulilla vakavan konserttimusiikin puolella, oli hän jo ehtinyt luoda uraa jazzkentällä, sekä säveltäjä-sovittajana että pianistina ja kapellimestarina. Nykymusiikin säveltäjänä hän on rikkonut piristävästi myös suomalaisia big band -traditioita ja murtanut osaltaan musiikin lajien välisiä raja-aitoja. Lintisen näkyvintä muusikontyötä ovat olleet hänen lukuisat esiintymisensä solistina, yhtyemuusikkona ja kapellimestarina suomalaisissa jazz-, sinfoniaorkesteri- ja kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Lintinen aloitti UMOssa pianistina vuonna 1989. Sittemmin hän on tehnyt runsaasti myös ohjelmistojen suunnittelua ja toiminut kapellimestarina. Korostamalla big band -kokoonpanon ja erityisesti UMOn soittajien musiikillista taipuisuutta, hän on kehittänyt suhteita UMOn ja vakavan musiikin säveltäjien välillä. Vaikka UMOn kotimaisen ohjelmistopohjan kasvattaminen onkin ollut Lintiselle sydämen asia, hän on myös erikoistunut laatimaan big band -musiikin amerikkalaiseen historiaan pureutuvia kokonaisuuksia.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien säveltäminen on muodostunut Lintisen päätyöksi. Toistasataa sävellystä käsittävä teosluettelo kattaa laajan kirjon muotoja ja tunnelmia lastenlauluista oopperaan, pedagogisista pikkukappaleista elokuvamusiikkiin, tanssimusiikista dodekafoniaan, jazzista barokkiallusioihin. Vaikka Lintinen on tehnyt paljon jazzsävellyksiä ja -sovituksia, edustaa suurin osa hänen tuotannostaan länsimaisen vakavan musiikin perinnettä.

Tuotannon pääteoksiin kuuluvat kuoro- ja orkesteriteos Cantata proverbiorum (1999), Mobile festivo sinfoniaorkesterille (2003), ”konsertoiva madrigaali” David ja Batseba laulusolisteille ja barokkiorkesterille (2001), kaksi pianokonserttoa (2008 ja 2009) sekä kaksi oopperaa: lapsiyleisölle suunnattu Voi vietävä! (2000–2001; engl. version Nuts about Nosh ensiesitys Torontossa 2003; venäjänkielisen version Nu i nu ensiesitys Pietarissa 2008) ja kokoillan tragikomedia, barokkiooppera Fitness (2005–2007). Laajan big band -tuotantonsa Lintinen on kirjoittanut kokonaan UMOlle.

Kapellimestarina Lintinen on johtanut UMOa useiden kotimaan kiertueiden lisäksi ulkomailla sekä useilla orkesterin levyillä. Viime vuosina Lintinen on työskennellyt kapellimestarina myös mm. AVANTI!ssa, Tapiola Sinfoniettassa, Oulu Sinfoniassa ja RSO:ssa).

Lintinen on toiminut menestyksekkään lauluyhtye How Many Sistersin pianistina, sovittajana ja kapellimestarina vuodesta 1994.

Bio:

2011-2019 – Mukana UMOn taiteellisen suunnittelun tiimissä

2010-2011 — UMOn taiteellinen johtaja yhdessä Kari Heinilän kanssa; Sellokonsertto (2009-2010) kantaesitetään Pekingissä ja Hong Kongissa (esitt. Trey Lee ja AVANTI!, joht. Dmitri Slobodeniouk).

2009 — Ensimmäinen oma CD – ”Kirmo Lintinen – Chamber Works” – ilmestyy (Alba 273); Molemmat pianokonsertot (2008, 2009) kantaesitetään menestyksellisesti kuukauden välein: 1. esitt. Jouko Laivuori ja Radion sinfoniaorkesteri, joht. Ernest Martinez-Izquierdo; 2. esitt. Seppo Kantonen ja AVANTI!, joht. Dmitri Slobodeniouk); Crusell-viikon (Uusikaupunki) teemasäveltäjä.

2008 — Suunnittelee sekä Sibelius-Akatemian SibaFest -tapahtuman että AVANTI!n Suvisoiton.

2007 — Ooppera Skaala kantaesittää Lintisen kokoillan oopperan Fitness (2005-2007; 2 h 20 min); Sovittaa ja johtaa Karita Mattilan jazzkonsertit Tampere-talossa.

2005 — Kutsutaan suunnittelemaan ja vetämään Turun musiikkijuhlille viiden konsertin kokonaisuus.

2003 — Useita musiikkiin liittyviä valtakunnallisia luottamustehtäviä (mm. LUSESin vakavan musiikin taiteellinen toimikunta 2003- ja valtion säveltaidetoimikunnan hallitus 2004-2006); Tokion sinfoniaorkesteri Kazuyoshi Akiyaman johdolla esittää Lintisen Duo concertanten Suntory Hallissa (Tokio).

2003 — Suomen Jazzliiton myöntämä Yrjö-palkinto; Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Esa-Pekka Salosen johdolla kantaesittää Finlandia-talossa Lintisen orkesteriteoksen Mobile festivo.

2001 – 2005 — Taiteellisena johtajana Saarijärvellä Kirmot-kulttuuritapahtumassa; Lastenooppera Voi vietävä! kantaesitetään 2001 Helsingin Juhlaviikoilla, UMO Jazz Housessa. (Voi vietävä! – eng. ’Nuts about Nosh’, ven. ’Nu i nu’ – on Lintisen eniten esitetty pitkä teos.)

2000 — Toinen sävellyskonsertti, ns. Ensikonsertti (Sibelius-Akatemia); Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstamin johdolla kantaesittää Finlandia-talossa Lintisen orkesteriteoksen Esplanade; Saksofonikonserton – ensimmäinen Lintisen kahdeksasta soitinkonsertosta – kantaesitys: Kymi Sinfonietta, sol. Kai Ruskeepää, joht. Jorma Panula.

1999 – 2000 — UMOn taiteellinen johtaja.

1997 — Musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian jazzmusiikin koulutusohjelmasta, pääaineenaan sävellys ja sovitus, opettajinaan Jukka Linkola ja Eero Hämeenniemi.

1995 – 1996 — Suorittaa asevelvollisuuden Kaartin Autokomppaniassa ja Soittokunnassa.

1994 — Ensi kertaa UMOn kapellimestarina; Yhteistyö How Many Sisters -lauluyhtyeen kanssa alkaa; UMOn taiteellisen toimikunnan jäsen (1994-2008); Ensimmäinen sävellyskonsertti (Sibelius-Akatemia).

1990 — Ensimmäinen sävellys UMO:lle: Moving Away.

1989 – 2007 — Opettajana Sibelius-Akatemian jazzosastolla (länsimaisen musiikin historia, sävellys/sovitus, piano, lauluworkshop)

1988 — Ensi kertaa UMOn pianistina. Vakituiseksi jäseneksi 1989.

1987 – 1999 — Täystyöllistettynä jazzpianistina useissa vakituisissa ja lukuisissa satunnaisissa pienyhtyeissä.

1986 — Ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta; Aloittaa opiskelun Sibelius-Akatemian jazzosastolla opettajinaan Jukkis Uotila (jazzworkshop), Seppo Kantonen (jazzpiano) sekä Jouko Laivuori (klassinen piano); Solistipalkinto Valtakunnallisilla Jazzpäivillä (Kokkola); Säestäjänä Läntisen Keski-Suomen musiikkileirillä (Keuruulla, 10-päiväinen, keskimäärin 120 oppilasta) 17 kesänä välillä 1986-2006.

1984 — Ensi kerran orkesterin solistina: Ravelin G-duuri-pianokonsertto; Jyväskylän kaupunginorkesteri, joht. Kyösti Haatanen.

1980 – 1986 — Aktivisti Saarijärven elokuvakerhossa.

1979 – 1986 — Opiskelee Saarijärven kansalaisopistossa opettajanaan mm. Mika Sairanen; Trumpetistina big bandissa,  mellofonin soittajana puhallinorkesterissa, pianistina kamariorkesterissa ja pienissä jazzyhtyeissä. Kuorojen ja yksinlaulajien säestäjänä. Kamarimusisointia jyväskyläläisten muusikoiden kanssa.

1976 – 1986 — Opiskelee pianonsoittoa Dmitry Hintzen oppilaana.

1975 — Ensimmäiset nuotinnetut pianosävellykset.


UMOlle sävelletyt teokset levyillä:

2009 — Story Lines, UMO on UMO, UMOCD109

2005 — Kivelle, Sauna palaa!, UMOCD107

2001 — Et angelum quem vidi, Rytmi-lehden liite

1994 — Tarkovski, UMO Jazz Orchestra, Naxos Jazz 86010 – 2

1992 — Spring Poem – Esko Linnavalli in memoriam, The First Seven, BECD-4028